Nimittäin se, että joskus sitä siirtää jotain ihan pikku hommaa, koska se tuntuu niin ylivoimaiselta aloittaa. Minulla on ollut tuo kansallispuvun liivi maljuja vaille valmis jo kuukausia, mutta jostakin kumman syystä en ole saanut niitä ommeltua. Onneksi tänään oli kansallispukukurssi ja muut hommat olivat vieläkin vaikeampia aloittaa, joten sain ne ommeltua. Tässä on valmis liivi.

185612.jpg

Olisi pitänyt ommella vetopoimulankoja rekkoon, mutta en ole ihan varma, teenkö sitä sittenkään itse. Valmiitakin rekonpohjia saa ostaa, enkä ole vakuuttunut siitä, että poimulankojen ompelu jalostaa ketään. Sitäpaitsi paras poimutus toki tulee, jos poimulangat on kudottu kankaaseen.  Nypläyskurssilla sain aikaan 5 cm valmista pitsiä. Hitaasti se valmistuu, mutta ei ole kiire minnekään.