Kansallispukukurssilla opettaja neuvoi väärin, ja liivin vuorikangas meni pilalle. Harjoitusliivi tehtiin saumavaroilla ja opettaja käski leikata kuitenkin ilman. Itse kun en kaavoitusasioissa ole mitenkään hyvä, luotin opettajan sanaan enempää ajattelematta ja pieleen meni. Tajusin vasta kappaleet leikattuani ja sivu- ja takasaumat ommeltuani, että niinhän siinä kävi. 25 euroa ja työ meni hukkaan.


Tässä kumminkin tänään valmiiksi saamani tasku. Nyt ei puutu kuin se liivi ja tykkimyssy. Opin tänään uuden asian tykkimyssystä: pitsiä ja "lippaa", jossa se on kiinni, ei kiinnitetäkään koppaan ollenkaan. Laitetaan vain lippa otsalle ja koppa päälle. Mitenkähän se pysyy päässä?

Olen tässä miettinyt,  että kun saan puvun valmiiksi, menetän hauskan harrastuksen. Siksi harkitsenkin toisen puvun tekemistä. Tällä kertaa tahtoisin sellaisen, jossa on huntu ja röijy. Ehkä voisi olla myös kirjontaa, revinnäisiä tai nyytinkiä. Tekisi mieli aloittaa kankaan kutomisesta. Lampaita sentään en ajatellut itse kasvattaa enkä karstata, kehrätä enkä edes värjätä lankoja. Jossain se raja minullakin menee.

Toisaalta taas lapsen puku olisi kiva tehdä, tai muinaispuku. Tänään käsiteltiin kurssilla niitä, ja ovat aika upeita. Kalliita, tottakai, mutta jos itse tekisi mahdollisimman paljon, niin ei ehkä olisi ihan mahdoton ajatus.
45577.jpg