Toivottavasti en ole kahminut liikaa tekemistä. Italianopiskelu alkoi eilen, ja minulla on ollut jo kolme flamencotuntia BailaBailassa - tai oikeastaan kuusi, sillä ne ovat kaksoistunteja. Nypläys alkaa tänään ja kansallispukukurssi huomenna. Ja vielä parina lauantaina on flamencolaulukurssikin! Viikon vakio-ohjelmassa on siis neljä harrastusta. Nyt kyllä tuntuu, että jaksaisi vaikka mitä, on niin energinen olo näin sylksyllä. Toivottavasti tilanne ei muutu kun pimeys lisääntyy.

Olen neulonut Novitan Mambosta nilkkapituista palmikkotakkia ja päässyt jo kainaloihin saakka. Koska olen  muutamien muitten tapaan saumakammoinen, eli kappaleitten ompelu yhteen ei nappaa sitten yhtään, teen aina etu-ja takakappaleet yhtenä tasona. Kieltämättä työ on jo tässä vaiheessa raskasta. Ensinnäkin tuo iso kappale lämmittää melko tavalla ja toisekseen kilon painoisena sen kannatteleminenkin käy työstä. Silti minusta on hyvä idea tehdä näin. En ole koskaan kuullut hyviä perusteluita sille, miksi kaikissa ohjeissa etu- ja takakappaleet neuvotaan tekemään erikseen.

Toinen, missä oikaisen, on se, että teen hihat pyöröneuleena, mieluiten molemmat samalla kertaa, kahden pyöröpuikon tekniikalla. Kun lisäksi teen olkasaumat neulomalla kappaleet yhteen, ei jää kuin hihan kiinnittäminen miehustaan. Pääsen siis kahdella saumalla per pusero.